HR Business Partner:
HR Business Partner -palvelu tarjoaa strategista tukea ja asiantuntemusta, joka yhdistää henkilöstöhallinnon ja liiketoiminnan tavoitteet. HR Business Partner toimii läheisessä yhteistyössä yrityksen johdon kanssa varmistaen, että henkilöstöstrategiat tukevat yrityksen kasvua ja menestystä. Tarkastelussa on muun muassa henkilöstön kehittämisen, suorituskyvyn hallinnan, työhyvinvoinnin edistämisen ja muutoksen johtaminen. Tavoitteena on inhimillisesti tehokas ja motivoitunut työyhteisö, joka pystyy vastaamaan liiketoiminnan haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Partner for People:
Tavoitteena esihenkilötyön tukeminen ja johtamiskulttuurin kehittäminen.
Johtamiskulttuurin tekeminen näkyväksi: Autan luomaan yhteisen ymmärryksen siitä, mitä johtamisella tarkoitetaan organisaatiossasi, tukien yrityksen strategista määrittelyä.
Tavoitteiden saavuttaminen: Selkeytämme tavoitteet määrittelemällä vastuualueet sekä valitaan suorituskyvyn johtamiselle ja mittaamiselle sopivat käytänteet.
Ihmisten työkyvyn tukeminen: Tarjoan tukea lähiesihenkilötyön sekä johtamisen kehittämiseen ja fasilitointiin, luoden yhteiset pelisäännöt vuorovaikutuksesta, päätöksenteosta ja vastuista. Työhyvinvointisuunnitelman ajantasaisuus varmistaa, että valitut toimenpiteet ovat perusteltuja tukien työkykyä. (Työhyvinvointisuunnitelmasta lisätietoa alempana)
Valmennukset:
Esihenkilövalmennukset ja tuki johtamisen haasteisiin.
Esihenkilönä toimiminen on täynnä mahdollisuuksia, mutta se tarjoaa samassa suhteessa myös haasteita. Varsinkin päätöksiä tehdessä työ voi olla kovin yksinäistä. Ulkopuolinen sparrauskumppani auttaa jäsentelemään asioita ja tarkastelemaan niitä oikeilla kysymyksillä monipuolisesti. Ihmisten kohtaaminen ja vuorovaikutustaidot ovat avainasemassa työssä onnistumiselle ja viestinnän toimivuuteen tarkoituksenmukaisella tavalla.
Esihenkilöllä on suuri vastuu siitä, ettei työn vaatimukset kasva johdettavilla liian korkeaksi suhteessa voimavaroihin. Tässä valossa jokainen ansaitsee tulla hyvin johdetuksi, sillä se lienee tärkein työhyvinvointia lisäävä toimi. Valmennus on myös oiva tapa kehittyä reflektoinnissa ja oppia dialogisuuden mahdollisuuksista.
Tiimien ja tiimityön kehittäminen.
Taitavienkin tiimien työskentelyssä voi olla ajoittain haasteita. Niitä tyypillisimmin syntyy, kun henkilöt tai työtehtävät tiimissä vaihtuvat. Taitavatkin tekijät voivat uupua, jos tilanteeseen ei puututa ajoissa. Vuorovaikutus ja ymmärretyksi tuleminen ei ole aina helppo laji. Työyhteisötaidot voidaan siis käsittää hyvin eri tavoin ja nämä näkemyserot voivat luoda kitkaa itse työn tekemiselle. Onneksi nämä ovat taitoja, joita yhdessä tarkastelemalla voidaan kasvattaa juuri siihen mittaan, kuin on toivottavaa. Tiimin kehittämiseksi ja työhyvinvointia parantamaan palveluvaihtoehtoja on useita. Niistä käytetyin on moreTHANwork -työnohjaus tiimeille. Jos ihmisten välille on ennättänyt syntyä selvittämättömiä konflikteja, on niitä hyvä purkaa moreTHANcompromise -työyhteisösovittelulla. Näin selvittelemättömät ristiriidat eivät jää hiertämään työn tekemistä ja tuloksellisuutta. Organisaatioita velvoittaa monet lait, kuten työturvallisuuslaki sekä työterveyslaki.
Työnohjaus ja työyhteisösovittelu :
moreTHANwork- työnohjaus.
Työelämän kiivastahtisuus ja moninaiset muutokset ovat haasteita, joiden vuoksi usein koetaan kuormittumista. Uusien asioiden opettelu ja aikaisemmin sovittujen tehtävien yhtäaikainen hoitaminen luo hallitsemattomuuden tunnetta. Työelämän haasteita voi entisestään lisätä organisaatiomuutokset tai vaikkapa etätyön tekemisen asettamat vaatimukset. Asiantuntijatyötä tekeviltä edellytetään itseohjautuvuutta, ammattitaidon ylläpitoa ja kehittämistä. Pelkän työn suorittamisen lisäksi työelämä vaatii kykyä ylläpitää sosiaalisia suhteita, verkostoitua ja toimia osana isompaa kokonaisuutta. Kaikkeen tähän sopeutuminen ei toteudu itsestään.
Työnohjauksesta saadaan apua oman työn parempaan ymmärtämiseen, työn kuormittavuuden säätelyyn, ammatillisen kehittymisen tarkasteluun ja mahdollisiin työyhteisössä ilmenevien haasteiden kohtaamiseen. Työnohjaus on merkittävä mahdollisuus oppia arkityön ammatillisen reflektoinnin taitoja. Tutkittuja hyötyjä on havaittu mm. työprosessien sujuvoitumisena, työssäjaksamisen parantumisena, tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvun vahvistumisessa, työelämätaitojen paranemisessa ja muutosvalmiuden lisääntymisessä.
Muutosneuvottelut.
Muutosneuvottelut ovat aina vähintään pienen kriisin paikka. Se, miten kriisissä navigoidaan, on ratkaisevaa sille, millainen työnantajakuva ihmisille jää sekä miten organisaation toimintakyky muutosneuvotteluiden jälkeen palautetaan takaisin. Tästä syystä on syytä huomioida taloon jäävät ja kantaa vastuu irtisanotuista. Kansallisesti tarkasteltuna työllisten määrä on kovin pieni ja siksi onkin hyvin todennäköistä, että samoista työntekijöistä kilpaillaan vielä toisessa kohtaa. Taloon jääville suosittelen moreTHANwork -tiimivalmennusta ja irtisanotuille tarjoan muutosvalmennuksia.
moreTHANcompromise -sovittelu.
Työturvallisuuslaissa velvoitetaan työnantajaa puuttumaan tietoonsa tulleeseen epäkohtaan heti, kun asia on tullut tietoon. Se, miten epäkohtiin puututaan, määräytyy tilanteen mukaan. Työyhteisöjen tärkein voimavara on työntekijät. Jotta työyhteisössä voidaan puhaltaa yhteen hiileen, on tärkeää, että ihmisten väliset suhteet ovat kunnossa. Toimivan työyhteisön voimavarat parhaimmillaan ovat yrityksen kilpailuvaltti. Parhaimmassakin joukkueessa tulee eteen konflikteja ja niiden ratkominen ei aina suju ongelmitta. Ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelu perustuu restoratiivisessa viitekehyksessä toimimiseen, eli huomio on korjaavissa toimenpiteissä. Tämä tarkoittaa sitä, että sovittelun avulla pyritään ratkomaan ristiriidat ja palauttamaan ihmisten väliset suhteet ennalleen. Ulkopuolisen sovittelija toimii fasilitaattorina, eli ohjaa sovittelun osapuolia löytämään itse ratkaisun tilanteeseen. Ulkopuolinen sovittelija on puolueeton, ja näin luottamuksen ilmapiirin rakentaminen mahdollistuu.
Sovittelu on prosessi, jonka hyödyt ovat nähtävissä, kun se etenee ammattilaisen ohjaamana. Ratkaisukeskeisyys ja restoratiivisuus tuo elementit sovitteluun, millä sovittelun osapuolet saavat itse olla osallisena kohti ratkaisua. Sovitteluun kuuluu dialogisuus, osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta ja sen aiheuttamista tunteista. Näin avoimuus, luottamus ja yhteishenki on mahdollista palauttaa. Yhdessä löydetyt ratkaisut sitouttavat osapuolia toimimaan kohti yhteistä päämäärää ja tavoitteiden seuranta auttaa pysyvän muutoksen saavuttamiseksi.
Sovittelu voi parhaimmillaan olla oppimiskokemus ja se voi auttaa muodostamaan konflikteja ehkäisevää toimintakuuttuuria. Avoimuus ja kommunikaatio taidot vaativat harjoittelua, sovittelun myötä tietoisuus kasvaa ja erilaisuuden hyväksyminen lisääntyy.
Sovittelu etenee selkeän prosessin mukaan. On tärkeää, että kaikki vaiheet toteutuvat, jotta paras mahdollinen lopputulos saadaan syntymään. Sovittelun aloitteen voi tehdä ristiriitatilanteen osapuoli, työnantaja tai luottamushenkilö. Päätös sovittelusta tehdään yrityksessä sisäisesti.
Millaisiin tilanteisiin olette käyttäneet työnohjausta?
Työnohjaus on hyödyttänyt mm. kun on pitänyt pohtia omia työtilanteita, niiden kuormittavuutta, jännittävyyttä tai suhtautumista. Myös erilaisissa tilanteissa joissa, pitää pohtia omaa suhdettaan työhön tai miten toimia eri työrooleissa.
Mitä hyötyjä työnohjauksesta on?
Työnohjaus on selkeyttänyttä omia erilaisia työtilanteita, siitä on myös saanut uusia toimintavälineitä sekä auttanut tarkastelemaan omaa tapaansa suhtautua asioihin. Työnohjauksesta on löytänyt omia ratkaisuja ja omia voimavaroja käyttöön.
Mihin työhön voi suosia?
Asiantuntijatyöhön alalle kuin alalle, vaatii työnohjattavalta omaa innostusta ja halua kehittyä. Ja työnantajalta halua tukea ja mahdollistaa.
Millainen Tuija on tyyppinä?
Ratkaisukeskeinen, jämäkkä, samalla läsnäoleva ja lempeä. Tavoitteellinen mutta inhimillinen sekä toiset hyvin huomioiva. Järjestelmällinen ja auttavainen.
-Toimitusjohtaja, asiantuntijaorganisaatio-