PALVELUT 

Esihenkilövalmennukset ja tuki johtamisen haasteisiin
Tiimien ja tiimityön kehittäminen
HR-työkalut käyttöön
moreTHANwork- työnohjaus
Muutosneuvottelut
moreTHANcompromise -sovittelu
Vastuullisuus ja työhyvinvointi
Miten tästä eteenpäin?

Katso hinnasto

Toimin HR -kentässä organisaation jo olemassa olevia rakenteita ja henkilöstötyötä tukien. Henkilöstötyön kehittäminen on organisaation menestystekijä ja siihen kannattaa panostaa. Siksi myös työhyvinvointiosaamista on tärkeä olla olemassa. Riippuen organisaation koosta ja tarpeista, henkilöstöstä huolehtiminen voidaan toteuttaa monin tavoin. Minä olen konsultoiva kumppani HR-tehtävien ja työhyvinvoinnin tueksi juuri sellaisella resurssilla, kuin teille on tarpeen. 

Esihenkilövalmennukset ja tuki johtamisen haasteisiin. 

Esihenkilönä toimiminen on täynnä mahdollisuuksia, mutta se tarjoaa samassa suhteessa myös haasteita. Varsinkin päätöksiä tehdessä työ voi olla kovin yksinäistä. Ulkopuolinen sparrauskumppani auttaa jäsentelemään asioita ja tarkastelemaan niitä oikeilla kysymyksillä monipuolisesti. Esihenkilöllä on suuri vastuu siitä, ettei työn vaatimukset kasva johdettavilla liian korkeaksi suhteessa voimavaroihin. Tässä valossa jokainen ansaitsee tulla hyvin johdetuksi, sillä se lienee tärkein työhyvinvointia lisäävä toimi. Valmennus on myös oiva tapa kehittyä reflektoinnissa ja oppia dialogisuuden mahdollisuuksista. 

Tiimien ja tiimityön kehittäminen.

Taitavienkin tiimien työskentelyssä voi olla ajoittain haasteita. Niitä tyypillisimmin syntyy, kun henkilöt tai työtehtävät tiimissä vaihtuvat. Taitavatkin tekijät voivat uupua, jos tilanteeseen ei puututa ajoissa. Vuorovaikutus ja ymmärretyksi tuleminen ei ole aina helppo laji. Työyhteisötaidot voidaan siis käsittää hyvin eri tavoin ja nämä näkemyserot voivat luoda kitkaa itse työn tekemiselle. Onneksi nämä ovat taitoja, joita yhdessä tarkastelemalla voidaan kasvattaa juuri siihen mittaan, kuin on toivottavaa. Tiimin kehittämiseksi palveluvaihtoehtoja on useita. Niistä käytetyin on moreTHANwork -työnohjaus tiimeille. Jos ihmisten välille on ennättänyt syntyä selvittämättömiä konflikteja, on niitä hyvä purkaa moreTHANcompromise -työyhteisösovittelulla. Näin selvittelemättömät ristiriidat eivät jää hiertämään työn tekemistä ja tuloksellisuutta. 

HR -työkalut käyttöön.  

On tärkeää, että henkilöstöstrategia ja siihen kuuluvat toimet kulkevat käsikädessä muiden strategisten valintojen ja tavoitteiden kanssa. Olen apunasi pohtimassa, kuinka ennakoida tulevaisuuden tarpeita. Olipa kyse strategisista valinnoista tai toimintaympäristöstä johtuvista muutoksista, niillä on aina vaikutusta myös henkilöstöön. Työnantajan tulee huolehtia, että työntekijän on mahdollista suoriutua työstään myös silloin, kun työmenetelmiä kehitetään tai muutetaan. Työsuojelulaki viimeisimmillä täsmennyksillään on tuonut työnantajalle lisävelvoitteita, joiden toteutukseen on tärkeää kehittää toimivat mallit. Suunnitellaan yhdessä, miten ja millaisia toimia on syytä toteuttaa ja miten varmistetaan niiden vaikutukset oikeilla seurantamenetelmillä. Palvelun laajuutta määrittää esiin nousseet tarpeet ja yhdessä sovittu vastuunjako. Tämä palvelu syventää lyhyempiä interventioita, kuten valmennuksia ja työnohjausta. Kuljen rinnalla arjessa ja huolehdin, että halutut asiat tulevat osaksi arkirutiinia.

Vahvuuteni on pitkä tausta yrittäjyydestä ja johtajana toimimisesta. Ajattelen, että HR-työhön lisäarvoa tuon kumppanina toimiessa vahvasta liiketoiminnan ymmärryksestä. Kytken henkilöstön johtamiseen kaupallisen, johtamisen ja strategisen näkökulman. Yhteistyömme voi alkaa vaikka henkilöstösuunnitelman päivittämisellä, sitä kautta pääsemme tutustumaan toisiimme ja mahdollisiin kehitystoimenpiteisiin.

moreTHANwork- työnohjaus. 

Työelämän kiivastahtisuus ja moninaiset muutokset ovat haasteita, joiden vuoksi usein koetaan kuormittumista. Uusien asioiden opettelu ja aikaisemmin sovittujen tehtävien yhtäaikainen hoitaminen luo hallitsemattomuuden tunnetta. Työelämän haasteita voi entisestään lisätä organisaatiomuutokset tai vaikkapa etätyön tekemisen asettamat vaatimukset. Asiantuntijatyötä tekeviltä edellytetään itseohjautuvuutta, ammattitaidon ylläpitoa ja kehittämistä. Pelkän työn suorittamisen lisäksi työelämä vaatii kykyä ylläpitää sosiaalisia suhteita, verkostoitua ja toimia osana isompaa kokonaisuutta. Kaikkeen tähän sopeutuminen ei toteudu itsestään. 

Työnohjauksesta saadaan apua oman työn parempaan ymmärtämiseen, työn kuormittavuuden säätelyyn, ammatillisen kehittymisen tarkasteluun ja mahdollisiin työyhteisössä ilmenevien haasteiden kohtaamiseen. Työnohjaus on merkittävä mahdollisuus oppia arkityön ammatillisen reflektoinnin taitoja. Tutkittuja hyötyjä on havaittu mm. työprosessien sujuvoitumisena, työssäjaksamisen parantumisena, tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvun vahvistumisessa, työelämätaitojen paranemisessa ja muutosvalmiuden lisääntymisessä. 

Muutosneuvottelut.

Muutosneuvottelut ovat aina vähintään pienen kriisin paikka. Se, miten kriisissä navigoidaan, on ratkaisevaa sille, millainen työnantajakuva ihmisille jää sekä miten organisaation toimintakyky muutosneuvotteluiden jälkeen palautetaan takaisin. Tästä syystä on syytä huomioida taloon jäävät ja kantaa vastuu irtisanotuista. Kansallisesti tarkasteltuna työllisten määrä on kovin pieni ja siksi onkin hyvin todennäköistä, että samoista työntekijöistä kilpaillaan vielä toisessa kohtaa. Taloon jääville suosittelen moreTHANwork -tiimivalmennusta ja irtisanotuille tarjoan muutosvalmennuksia.  

moreTHANcompromise -sovittelu. 

Työturvallisuuslaissa velvoitetaan työnantajaa puuttumaan tietoonsa tulleeseen epäkohtaan heti, kun asia on tullut tietoon. Se, miten epäkohtiin puututaan, määräytyy tilanteen mukaan. Työyhteisöjen tärkein voimavara on työntekijät. Jotta työyhteisössä voidaan puhaltaa yhteen hiileen, on tärkeää, että ihmisten väliset suhteet ovat kunnossa. Toimivan työyhteisön voimavarat parhaimmillaan ovat yrityksen kilpailuvaltti. Parhaimmassakin joukkueessa tulee eteen konflikteja ja niiden ratkominen ei aina suju ongelmitta. Ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelu perustuu restoratiivisessa viitekehyksessä toimimiseen, eli huomio on korjaavissa toimenpiteissä. Tämä tarkoittaa sitä, että sovittelun avulla pyritään ratkomaan ristiriidat ja palauttamaan ihmisten väliset suhteet ennalleen. Ulkopuolisen sovittelija toimii fasilitaattorina, eli ohjaa sovittelun osapuolia löytämään itse ratkaisun tilanteeseen. Ulkopuolinen sovittelija on puolueeton, ja näin luottamuksen ilmapiirin rakentaminen mahdollistuu. 

Sovittelu on prosessi, jonka hyödyt ovat nähtävissä, kun se etenee ammattilaisen ohjaamana. Ratkaisukeskeisyys ja restoratiivisuus tuo elementit sovitteluun, millä sovittelun osapuolet saavat itse olla osallisena kohti ratkaisua. Sovitteluun kuuluu dialogisuus, osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta ja sen aiheuttamista tunteista. Näin avoimuus, luottamus ja yhteishenki on mahdollista palauttaa. Yhdessä löydetyt ratkaisut sitouttavat osapuolia toimimaan kohti yhteistä päämäärää ja tavoitteiden seuranta auttaa pysyvän muutoksen saavuttamiseksi. 

Sovittelu voi parhaimmillaan olla oppimiskokemus ja se voi auttaa muodostamaan konflikteja ehkäisevää toimintakuuttuuria. Avoimuus ja kommunikaatio taidot vaativat harjoittelua, sovittelun myötä tietoisuus kasvaa ja erilaisuuden hyväksyminen lisääntyy. 

Sovittelu etenee selkeän prosessin mukaan. On tärkeää, että kaikki vaiheet toteutuvat, jotta paras mahdollinen lopputulos saadaan syntymään.  Sovittelun aloitteen voi tehdä ristiriitatilanteen osapuoli, työnantaja tai luottamushenkilö. Päätös sovittelusta tehdään yrityksessä sisäisesti. 

Vastuullisuus ja työhyvinvointi. 

Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa myös vastuuta ihmisistä. Tässä ajassa vastuullisuudella odotetaan paljon muutakin, kuin mitä laki ihmisoikeuksista asettaa. Ajattelen työhyvinvoinnin kuuluvan vastuullisuuden teemaan aivan kuten työehdot, hyvät hallinnon periaatteet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskin. Parhaat osaajat hakeutuvat yrityksiin, joissa on arvot, jotka he pystyvät jakamaan.  

Työhyvinvointi on iso kokonaisuus ja työn vaatimukset ja voimavaratekijät olisi hyvä saada pysymään tasapainossa. Voimavaroja voi käsitellä työtehtävien ja työn sisällön sekä osallistumisen näkökulmasta. Sosiaaliset voimavarat käsittävät yhteistyön, palautteen ja arvostuksen näkökulmat. Organisatoriset voimavarat puolestaan huomioivat työn ja muun elämän yhteensovittamisen. Voimavaroista ja tiimin jäsenistä on hyvä pitää huolta, sillä se edistää tavoitteiden saavuttamista ja lisää sitkoa muutoskyvykkyyteen. Työn tekeminen edellyttää usein ponnisteluja, joista voi muodostua myös työssä jaksamisen haasteita. Vaativa työ voi olla myös innostavaa ja mukaansa tempaavaa, mutta usein se on samanaikaisesti myös kuormittavaa. On siis tärkeää, ettei työkyky alene sen vuoksi, että tasapainoa ei saavuteta voimavarojen ja vaatimusten kesken.  

Inspiraatioksi ja ajatuksien herättelyyn sopii myös luennot, kuten esimerkiksi: 

• Terveyttä edistävä arki 
• Palautuminen, sen mahdollistuminen tapahtuu jo työpäivän aikana.  
• Työvire nousuun paremmalla ergonomialla. 
• Onnistutaan yhdessä! Työpaikan pelisäännöillä parempaa vuorovaikutusta. 
• Milloin ja miksi kannattaa sovitella? Konfliktista onnistumiseen. 

Miten tästä eteenpäin? 

Jos mielenkiintosi heräsi, niin 

• Ota yhteyttä, yhteinen pohdinta ei maksa sinulle kuin vaivan. 
• Teen sinulle ehdotelman, miten voisimme edetä ja sekä kustannusarvion (edelleen ilmainen) 
• Saat rauhassa pähkäillä ja pohtia, olisiko oikea aika juuri nyt tarttua toimeen 
• Teemme yhdessä tarkemman toimenpidesuunnitelman. Se pitää sisällään prosessimaisen etenemisen:

1. Lähtötilanne arvio 

2. Suunnitelma ja ennakointi 

3. Toteutuksen askeleet 

4. Seuranta ja toiminnan muuttuminen rutiineiksi 

5. Arviointi  

Millaisiin tilanteisiin olette käyttäneet työnohjausta?

Työnohjaus on hyödyttänyt mm. kun on pitänyt pohtia omia työtilanteita, niiden kuormittavuutta, jännittävyyttä tai suhtautumista. Myös erilaisissa tilanteissa joissa, pitää pohtia omaa suhdettaan työhön tai miten toimia eri työrooleissa. 

Mitä hyötyjä työnohjauksesta on?  

Työnohjaus on selkeyttänyttä omia erilaisia työtilanteita, siitä on myös saanut uusia toimintavälineitä sekä auttanut tarkastelemaan omaa tapaansa suhtautua asioihin. Työnohjauksesta on löytänyt omia ratkaisuja ja omia voimavaroja käyttöön. 

Mihin työhön voi suosia?  

Asiantuntijatyöhön alalle kuin alalle, vaatii työnohjattavalta omaa innostusta ja halua kehittyä. Ja työnantajalta halua tukea ja mahdollistaa.  

Millainen Tuija on tyyppinä?  

Ratkaisukeskeinen, jämäkkä, samalla läsnäoleva ja lempeä. Tavoitteellinen mutta inhimillinen sekä toiset hyvin huomioiva. Järjestelmällinen ja auttavainen.

-Toimitusjohtaja, asiantuntijaorganisaatio-